Romeo, Romeo

Istuin tässä yksi päivä sairaalassa tovin ja lueskelin vanhoja naistenlehtiä. En siis mennyt sairaalaan lukemaan, vaan ihan muissa asioissa liikuin. No mutta asiaan... Eräästä lehdestä bongasin punaviinimaistelujutun, jossa pääosassa olivat edulliset viinit. Sanomattakin selvää, että täytyihän niitä päästä kokeilemaan.

Oon äärimmäisen huono viinintuntija. Mulle on tärkeintä, että punaviini on helposti juotavaa, pehmeää ja "lämmintä".

Lehdessä testin voitti italialainen Tommasi Romeo. Viiniä kuvaillaan netissä sanoin: "Tuoksu on tuore, kirsikkaa ja capuccino-kahvia. Maku on kevyehkö, tyylikkään marjainen, hieman tuoksun mukaista kirsikkaa sekä hitusen suklaan aromia. Pehmeä ja harmoninen."  (www.interbrands.fi)
Mun mielestä maku on ihan ok. Ei liian väkevä tai pistävä. Jälkimaku vähän "puiseva", samaan tyyliin kuin kahvista tai tummastasuklaasta voi jäädä.
Mutta ei tämä mitenkään mieleenjäävä ole, enkä mitenkään erityisesti odota, että saan ostaa pullon uudelleen.

I read in a women´s magazine about redwines, the affordable ones. And I wanted to try the best ones. The winner was Italian Tommasi Romeo.
I`m not good with wines and I like them easy-drinkable. I think Romeo was just ok. Not too sharp or other wise bad. Just ok. The taste wasn`t memorable, so I`m not waiting when to get myself another bottle.